Työkokemusta ilman töitä ?

Edellisessä kirjoituksessani viittasin niinsanottuun rakentavan palautteen antamiseen pelkkien moitteiden sekä vähättelyn sijaan. Tästä jälleen kerran alkoi uusi ajatusten kirjo,hypähtäen välillä aiheesta toiseen,mutta jatkaen silti likipitäen siitä mihin viimeksi jäätiin..


Tänään työpaikalleni soitti aikuiskoulutuksessa kurssia käyvä mies,joka ystävällisesti tiedusteli työharjoittelu paikkaa. Muut paikkakunnan liikkeet eivät olleet tuntuneet kovinkaan kiinnostuneilta, ja perustelivat tämän "on niin kiire ettei kerkee opettamaan" tyylillä. Mielenkiintoista on nähdä,minkälaisia ammatti-ihmisiä näistä opiskelijoista aikanaan tulee kun he eivät pääse edes oppimaan alaansa käytännössä. Puhumattakaan mahdollisten työpaikkojen hausta,joissa aina poikkeuksetta joko kysytään tai jopa vaaditaan ,alasta riippuen, vuoden ehkä useammankin ajalta työkokemusta.
Tässä menneinä päivinä luin lehdestä,kuinka Pyry Solala haki 214 työpaikkaa ja kirjoitti lopulta  yleisönosastoon,miten hankkia työkokemusta jos ei anneta töitä?

Tuntuu että ennen aikaan yksinkertaisina ja kakkosluokan ammatteinakin pidettyihin paikkoihinkin vaaditaan nykyään jos jonkin asteista koulutusta,mutta samalla korkeasti kouluttautuneet jäävät ilman minkäänlaista työtä. Toisinaan olen itsekin kuullut vastauksena  -"sul on vähän liian paljon koulutusta tähän hommaan.." eli pitivät liian ylpeänä/kalliina pienempipalkkaiseen työhön. Toisinaan taas olisi pitänyt olla jopa lähes ihmemies Mc Gyverin kaltainen monitaituri. Mieluiten vielä työkokemusta 30 vuotta mutta ei ikää enempää kuin 20.
 Eihän kukaan halua palkata fyysisesti arvelluttavassa kunnossa (vanha) olevaa ja jo huonoille tavoille oppinutta työntekijää. Ja tällä tarkoitin sitä,että osaa pitää puoliaan sekä työoloissa,-sopimuksissa että palkoissa.  Mutta miten oppia jos kukaan ei ole opettamassa?
.... Ja millä hankkia sitä työkokemusta jos kukaan ei ole halukas siinä tulemaan vastaan?